Postia

Löysihän se valintakoekirje vihdoin perille tänne lämpöiseen syliini. Harmi etten muista enää tarkkaa pistemäärää viime valintakokeista, mutta varmaan aikalailla samat oli silloin kuin nytkin. Toisaalta valintakokeet olivat sisällöltään erilaiset, joten hmm ei voi tavallaan verrata luotettavasti tuloksia. 1.hakutoiveeseen ei ollut mitään mahdollisuuksia päästä, puuttui joku 15p. ja olen jollain varasijalla 100 tms.

Yllättävää oli se, että toiseen hakutoiveeseen (joo, toisella paikkakunnalla mistä en olisi ottanut paikkaa vastaan vaikka olisinkin päässyt, ehkä lykännyt vain muutaman vuoden...:D) olenkin jo varasijalla 19. Tuohon kun olisi vielä saanut ne 5p lisää ensimmäisestä hakutoiveesta, tilanne olisi vaikuttanut jo vähän valoisammalta. :D Ehkä sitä jotain mahdollisuuksia jonnekin päin on joskus päästä opiskelemaan. Totuus on vain se, että kyllä täältä pois pitää muuttaa jos joskus sairaanhoitajaksi haluaa päästä. Ellei sitten harkitse aikuispuolta muutaman vuoden päästä.

Miks kaikki muut...

...pääsee opiskelemaan paitsi minä???! Kertokaahan. No jotenkin en edes odottanut että pääsisin, mutta tottakai jossain sisimmässäni toivoin että olisin päässyt. Oon ehkä kuitenkin vähän pidätellyt itkua tänään, vaikka enhän mä koko koulua edes olisi aloittanut kuin vasta vuoden päästä..

En saanut mistään mitään kirjettä pisteistäni tms., koska mulla on osoite muuttunut tässä kuukauden sisällä ja siellä jossain on väärät osoitetiedot! Toivottavasti kirje löytää joskus perille. Tai no sama se vaikkei löytäskään, katoin netistä nimet enkä päässy. :( Blah. Tietty on olemassa pieni toive varasijalla olemisesta, mutta en nyt jaksa uskoa siihenkään.

Vitsi mä ootan sitä päivää, kun pääsen tänne kirjottamaan että musta tulee sairaanhoitaja. Saa nähdä tapahtuuko se yhden vai kymmenen vuoden päästä.

(Okej, ei nyt kaikki muut sentään päässeet opiskelemaan, 75% samoissa pääsykokeissa olleista joutuivat pettymään. )

Pääsykokeissa

Tänään aamulla käväisin oman kotikaupunkini AMK:ssa pääsykokeissa, alana tietenkin hoitotyö ja sairaanhoitaja. Pisterajat on tuonne kyllä hirmu korkeat, yhtä aloituspaikkaa kohti oli ensisijaisten hakijoiden osalta 10 hakijaa. :))) Pääsykokeisiin ei tietenkään kaikkia kutsuttu, mutta kuitenkin tuntuu olevan hirmu hankala tuonne(kin) päästä. :(

Kokeeseen kuului pieni matemaattinen osa, laskuja ehkä 10kpl ja aikaa 8minuuttia. Itse ehdin, ihmeellistä kyllä, laskea kaikki ja vielä tarkistaakin, mielestäni ne menivät kaikki oikein...;O Tiedä sitten. Tämän jälkeen suuntasin ryhmätilanteeseen, meitä oli 6 hengen ryhmä ja onneksi kaikki oli tosi mukavia eikä ollut ketään päällepäsmäriä tms.! Piti jakaa positiivisia ja negatiivisia ajatuksia koskien väitettä: "Raskaana oleva nainen saa odotusaikana käyttää vapaasti alkoholia ja huumeita." Näistä piti lopulta kirjoittaa runo, laulu, mielipidekirjoitus tai joku muu vastaava esitelmä. Me teimme runon. Lopuksi piti vielä arvioida ryhmän toimintaa sekä omaa toimintaa ryhmän jäsenenä. Ryhmäosuutta jännitin eniten, mutta ehkä se ihan hyvin meni? :S

Opettajan haastattelu meni niin ja näin, jälkikäteen ajateltuna tuli mieleen about 1000 asiaa, jotka olisin ehkä voinut vielä kertoa, mutta tehty mikä tehty. Kysyttiin kaikkia perusjuttuja että miksi haet, mitä ajattelet sairaanhoitajan työn olevan, mitä tiedät sos. ja terv. alan palveluista, mitä toivot tulevalta työltäsi, mitkä asiat aiheuttaa stressiä, millainen olet vuorovaikutustilanteissa jne. Tuntuu että haastattelu meni huonoiten kaikista osioista, äääh! :D Enkä tiedä mitä opettaja tykkäsi siitä, kun sanoin etten ottaisi mahdollista opiskelupaikkaa nyt vastaan, vaan lykkäisin paikkaa ensi kevääseen... No eipä ole maailmanloppu vaikken nyt pääsisikään, mulla on kuitenkin ensi syksy tekemisen suhteen turvattu ja samoin ensi keväänähän voin mennä vaikkapa töihin, joten eipä tässä hätää. :)

Ps. Osasin aika taidokkaasti valita lomaviikkoni ajankohdan säiden suhteen. ;) Maanantaina alkaa työt, silloin on luvattu jotain vesisadetta ja +14 eli innolla voi aloittaa työt!

Harjoittelut harjoiteltu

Tänään voisi kai sanoa kotihoidon harjoittelun loppuneen. Huomenna lauantaina piti alunperin mennä sinne vielä vähäksi aikaa että saan tunnit täyteen, mutta kysyivätkin viikonlopuksi töihin joten ihan itsenäisesti pitäisi osata kiertää monen monta paikkaa. Viikonloppuaamut on vielä melkoisen kiireisiä, mutta noh ehkä sitä selviää... Mummot on sentään kaikki jo tosi tuttuja. Toivottavasti ei sitten tule työpyyntöjä enää vaan saan lomailla kokonaiset 2 viikkoa ennen kuin työt oikeasti alkavat.

Eilen oli arviointikeskustelu, ei tule varsinaisesti mitään numeroa mihinkään, mutta itse sain tietää missä suunnilleen mennään taitojen suhteen. Ohjaaja oli antamassa mulle H2,5 joten hieman jopa yli odotusten meni :) Syksyllä olevan sairaalajakson näyttö sitten määrittää sen että pyöristyykö tuo kakkoseen vai kolmoseen...

Ja ainiin, sainpa kutsun hoitotyön valintakokeeseen (AMK), jebajee, siellä sitten 8.6. nähdään! ;)

61. työharjoittelupäiväni

Tänäänpä loppui sitten työt, 61 päivää vietin sairaalassa harjoittelussa. Ja kaikkeahan sitä tuli opittua, en edes yritä listata tähän kaikkea. Joskus myöhemmin voin ehkä kirjoittaa postauksen aiheesta "Kuinka työharjoittelu muutti elämäni", se muutti sitä nimittäin aika paljonkin. En voi kieltää, etteikö olisi mukavaa aloittaa lomaa, mutta kun viimeiset kolme kuukautta olen tuolla sairaalassa viitenä päivänä viikossa häärinyt, niin kyllä elämä nyt hieman tyhjältä varmasti tulee tuntumaan kun ei ole mitään aktiviteettia päivisin. Täältä voi lukea ensimmäisen harjoittelupäiväni tunnelmia.

Vein töihin tänään keksiä ja kortin kiitokseksi, ja kaikki olivat ihan että "Ai viimeistäkö nyt viedään?" ja "Mitä meet nyt sit opiskelemaan?" Voi että kun tykkäsin niin kovin olla tuolla! Kaikki toivottelivat hyvää jatkoa kun lähdin, ja kuulemma mun pitää mennä sitten välillä käymään ja kertomaan kuinka opiskelu sujuu. Varmasti haluan vielä mennä käymään tuolla! Joitain ihmisiä tulee oikeasti ikävä, kurjaa jos ei enää näe niitäkään. KAMALAA.

Viikonlopun aikana koko osasto oli muuttunut ihan kuin joulukyläksi, kynttelikköjä oli varmaan jokaisessa ikkunassa ja jouluiset pöytäliinat yms. oli kaivettu kaappien perukoilta esiin. Kuusta ei vielä näkynyt, ja olisin kyllä halunnut olla mukana koristelemassa sitä sitten aikanaan, mutta kaikkea ei voi saada. :D Tänään purin lähes koko päivän varastotavaroita kaappeihin, ja olen aika ylpeä itsestäni, sillä tiesin _jokaisen_ tavaran sijainnin, jestas sentään. Ei tarvinnut kysellä koko ajan että minnekäs tämä ja tämä sitten viedään. Kuljetin myös läjän kynttelikköjä korjattavaksi ja autoin yhden papan vuodepesuissa.


Jäi niin hyvät muistot tuosta paikasta. <3

Kuva.

Tänään kävin myös jonottamassa työkkärissä ja ilmoittamassa harjoitteluni loppumisesta sekä k0ulun aloittamisesta tammikuussa. Valitin myös hieman Kelan touhuista, kun en ole saanut työmarkkinatukea sitten lokakuun. >:( Murrr.

Sähköpostiini oli tupsahtanut tänään pääsykoepalautetta sh-valintakokeista. Kesällä tilasin maksullisen palautteen niistä kokeista, mutta nyt en jaksa sitä tehdä. Ilmaisestakin palautteesta sain jonkinlaisen käsityksen kuinka valintakokeet sujuivat. Pisteeni nousivat sekä päättelykyky- että sosiaalisten taitojen osioissa yhteensä 4 pisteen verran, mikä on tosi jees juttu. MUTTA. Motivaatiopisteeni (eli psykologin haastattelusta saamani pointsit) LASKIVAT kahdella pisteellä! WHAT?! Kiva hei tietää että tuo työharjoittelu on nyt vissiin sitten laskenut motivaatiotani! Tein näköjään elämäni mokan mennessäni sinne harjoitteluun. Voi elämänkevät. Ehkä sitten en vain antanut yhtä hyvää kuvaa itsestäni kuin edellisissä kokeissa tai sitten se haastattelija vain oli tiukempi. Argh. Eipä se kyllä olisi mihinkään vaikuttanut vaikka motivaatiopisteet olisivat samana pysyneet, mutta jos nekin olisivat nousseet edellisestä pari pistettä, niin arvatkaa kuka olisi päässyt kouluun...........

2 kirjettä

1. kirje ao:sta: Sinut on valittu opiskelemaan sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa, lähihoitaja. Onnea!

2. kirje AMK:sta: Tylyt tiedot, pelkkiä numeroita jotka kertoivat sen, etten päässyt opiskelemaan sairaanhoitajaksi.

Niin siinä sitten kävi, ei minusta tule vieläkään sairaanhoitajaa. Vaikka olin kyllä varautunut tähän, silti se kirpaisee. Pitäisi vissiin olla nyt tosi iloinen, että pääsin edes lähihoitajaksi, mutta en kyllä voi sanoa olevani tippaakaan iloisella tuulella nyt. Tai ehkä pikkuisen olen, jossain syvällä sisimmässäni.

Sh-valintakokeista sain pisteitä 1. hakutoiveeseen 66 ja muihin kouluihin 61. Voi kumpa olisin laittanut 2. hakutoiveen ykköseksi, olisin nimittäin silloin päässyt sinne kouluun. Miksimiksimiksi en laittanut sitä ekaksi toiveeksi??! Hyppisin tällä hetkellä tasajalkaa jos olisin ollut niin fiksu silloin pari kuukautta sitten. Niisk. No jos jotain positiivista voin sanoa nuista pistemääristäni, niin paransin sentään muutaman pisteen viime kerrasta.

Lähihoitajaksi minulla oli pisteitä 25 ja se riitti viemään minut aika reippaasti sinne kouluun sisään. Valintakokeista sain asteikolla 1-10 numeroksi 8. Eipä tuosta koulusta varmaan haittaakaan ole, tällä hetkellä vaan ärsyttää niin suunnattomasti että joudun mätänemään siellä enkä päässyt sairaanhoitajaksi, sinne kun olen kuitenkin vielä jonain päivänä menossa. Eikä minulla oikeasti ole mitään lähihoitajia vastaan, ihanaa työtä sekin varmasti on!

Joo yritän koota itseni tässä piakkoin ja yritän suhtautua positiivisesti opiskelun aloittamiseen tammikuun 7. päivä. Pitää ensin vähän sulatella... Työharjoittelun ajattelin lopettaa sitten viikon päästä, 30.11., jotta saan vähän lomaillakin. Huomenna pitää varmaan ilmoittaa nämä karmeat uutiset osastonhoitajalle.

Töissä sain tänään kunnian päästä ensiapuun seuraamaan pleuradreenin (kirjoitinkohan oikein..?) laittoa. Joku putki tökättiin potilaan keuhkoon ja sieltä imettiin jotain törkyä ulos. Oli ihanaa nähdä sellaista uutta kivaa! Tosin potilaana ei olisi ollut kivaa... Sain sitten kuulla potilaalta että olin hänen suojelusenkelinsä siinä tilanteessa, kiitosta vaan. :D

Ohi, Förbi, Over

Selvisinpä sitten tämän syksyn pääsykokeista...tai valintakokeista, miten vaan.

Keskiviikkona olin lähihoitajakokeissa, joista en jaksa kovin paljon kirjoittaa. Verrattuna sairaanhoitajakokeisiin ne olivat kuitenkin jollain kummalla tavalla paljon syvällisemmät! Oli kirjallisia tehtäviä (mm. matikka- ja musteläiskätestejä, lauseentäydennystä jne.), psykologin JA opettajan haastattelut sekä ryhmätilanne. Ryhmätilannetta pelkäsin eniten, mutta meidän ryhmä olikin tosi mukava, kaikki saivat suunsa auki ja muutenkin oli kyllä positiivinen kokemus! Mitenkään ylivoimaisen vaikeata tuonne kouluun ei ole päästä, yo-pohjaisia hakijoita oli kuitenkin sen verran vähän. Opettajakin sanoi mulla olevan hyvät mahdollisuudet sinne päästä.

Kuva täältä.

Sitten sh-valintakokeisiin! Kaikille, jotka blogiani ovat vähänkään lukeneet, on varmasti tullut selväksi että sairaanhoitajaksi minä haluan, en lähihoitajaksi. Heti lh-kokeita seuraavana päivänä stressasinkin sitten sairaanhoitajakokeissa toisella puolella Suomea. Olen ilmeisesti vähän tyhmä, kun luulin etteivät valintakokeet missään nimessä ole samanlaiset kuin viime kesänä. Olin väärässä: jokaisen kysymyksen ja paperin olin tavannut vajaat 5kk sitten.

Aamupäivän kokeet perustuivat pitkälti persoonallisuuden selvittämiseen, sain mustata about 200 palluraa sen mukaan, kuinka ajattelin toimivani missäkin tilanteessa. Esimerkkikysymys 1: "Olette sopineet ystäväsi kanssa riidan. A: Annoit ystävällesi anteeksi B: Annat yleensä ystävällesi anteeksi" Vastasin A. Esimerkkikysymys 2: "Et voi rentoutua, jos työpöytäsi on sotkuinen" Vastasin että olen täysin samaa mieltä :D. Huomasin niitä testejä tehdessäni, että syyllistän aivan liikaa itseäni, kaikkiko on aina minun vikani?!

No joo, mutta persoonallisuustestien jälkeen oli vuorossa matemaattis-looginen osio, jonka suorittamiseen oli 30minuuttia aikaa. Yllätyksekseni ehdin tehdä kaikki tehtävät ihan rauhassa, vaikka kaikki tuskin oikein menivätkään. Viimeksi oli havaittavissa pientä paniikkia niitä tehdessäni... Seuraavaksi oli vuorossa luovuustestejä, piti keksiä mahdollisimman monta eri käyttötarkoitusta esimerkiksi tennismailalle tai cd-levylle. Tämäkin osio meni paremmin kuin viimeksi, keksin enemmän laadukkaampia käyttötarkoituksia. Viimeiseksi oli vuorossa kielitestit suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Ne olivat inhottavia, kun en oikein saanut pidettyä ajatuksiani kasassa, alkoi jo vähän väsyttää siinä vaiheessa... Niitä oli tunti aikaa tehdä, ja kun jäljellä oli vain 10 minuuttia, tajusin että minulla on vielä ruotsin tehtävät melkein kokonaan tekemättä! Väritin sitten paniikissa kaikki pallurat C:ksi :D. Onneksi ehdin sitten kuitenkin melkein kaikki nekin kohdat käydä läpi... Tuskinpa saan mitään järkyttävän hyviä pisteitä siitäkään osiosta, mutta ainakin merkkasin jokaiseen kohtaan jonkun vastauksen, toisin kuin viimeksi...

Kun lopulta pääsimme ulos, odottelimme reilun tunnin tietoja siitä, ketkä pääsisivät jatkoon iltapäivän psykologin haastatteluun. Vaikka viimeksikin pääsin jatkoon, niin tietenkin se jännitti jonkin verran kuinka nyt kävisi. Nimeni löytyi kuin löytyikin jatkoon päässeiden listalta, ja sain kirjoitettua nimeni jo kolmanneksi psykologin haastattelulistalle! En siis kovin kauaa ehtinyt jännittää haastattelua, ja koepäivänikin päättyi jo kahden aikoihin. Haastattelu meni hyvin, psykologi oli mukava ja juteltavaakin oli työharjoittelun ansiosta paljon enemmän kuin viimeksi. Mihinkään kovin vaikeisiin kysymyksiin en joutunut vastaamaan, toisin kuin edellisen päivän lh-kokeissa, joissa oli välillä kamalaa hiillostusta!

Vaikka kokeet tuntuivat tällä kertaa menevän paremmin kuin viimeksi, olen silti hyvin epävarma siitä pääsenkö opiskelemaan... Psykologin haastatteluissa kävi kahden koepäivän aikana n. 200 ihmistä, ja 70 pääsee sisään. En millään jaksa uskoa, että yksi niistä olisin minä. Huoh, haluan sinne kouluun. Jos en sh:ksi pääse, niin edes lh:ksi, haluan opiskella! :( Nyt ei millään jaksaisi odottaa tuloksia, jotka onneksi tulevat "jo" viimeistään 27.11.

Onko Cosmosta mihinkään?

Pian se selviää, onko Cosmon tekniikasta mihinkään. Ajattelin näin viimeisen täyden tehtäväviikon kunniaksi tehdä tiivistelmän siitä, mitä milläkin viikolla olen tehnyt pääsykokeitteni hyväksi.

Viikko

35

Tutustuminen turistina ykköshakutoivekaupunkiin

36

Työharjoittelun aloittaminen sairaalassa

37

Syvällinen pohtiminen, minne oikein haen yhteishaussa

38

Hakupapereiden täyttäminen

39

Viime kesän pääsykoepalautteen tutkiminen

40

Matikkaa ja loogisuustehtäviä

41&42

Kieliviikot, kavereitten kanssa oltiin tosi kultturelleja ja puhuttiin välillä enkkua+ruotsia=siansaksaa. Puhuin töissä englantia.

43

Kutsut pääsykokeisiin saapuivat! Tarkoitus olisi vielä kerrata esim. prosenttilaskuja, kuunnella vieraskielistä musiikkia, täyttää pääsykokeisiin etukäteen täytettävät laput...

44

PÄÄSYKOKEET! Nukkumista, rentoutumista jne. Sain ystävältäni cd:n jossa on tsemppaavaa ja rentouttavaa musaa, joten sitä aion myös kuunnella :).

+joka viikko harjoittelua sairaalassa.

Näillä mennään.

Pääsykoeaikataulu

Keskiviikkona 28.10.: Pääsykokeet lähihoitajaksi klo 8-17, n. 15km päässä kotoa, 100 metrin päässä työharjoittelupaikastani.

Torstaina 29.10.: Pääsykokeet sairaanhoitajaksi klo 8-18, n. 350km päässä kotoa.

Kuva täältä.

Pelottaa kyllä jaksamiseni puolesta, minä nimittäin tarvitsen ihan hirveästi unta jotta olisin pirteä kuin peipponen! Viimekin yönä nukuin reilu 11 tuntia ja nyt on niiiin pirteä olo että! Onneksi voin junassa nukkua keskiviikkoiltana ja toivoa, että lähihoitajakokeet eivät kestä viiteen asti, jolloin ehdin aikaisempaan junaan ja olen torstain koekaupungissa edes joskus ihmisten aikoihin...

Pelottaa myös, että tulen kipeäksi. Viime pääsykokeissa olin flunssassa (sain kyllä pari säälipistettä siitä hyvästä), mutta ei muuten ollut yhtään kivaa. Kunhan saan pääsykokeet alta pois niin sitten ei ole enää mitään väliä iskeekö se possunuha muhun vai ei! Sain muuten eilen tietää että sikainfluenssaepidemian iskiessä niitä potilaita tulee sitten myös meidän osastolle hoitoon. Että lucky me joo...

Ps. Hei te, jotka opiskelette jo sairaanhoitajaksi! Kertokaa toki jotain hyviä vinkkejä, joita voin kirjoittaa tuohon etukäteen täytettävään lappuseen kohtaan: "Miksi haet sairaanhoitajaksi?" Kaikkien perus haluan auttaa, tykkään työskennellä ihmisten parissa, hyvä työllistymistilanne blablablaa lisäksi olisi kiva saada siihen joku sykähdyttävä juttu, jolla hurmaan haastattelijani ;D.

Postilaatikko täyttyy kutsuista

Tietty tässä kävi näin: Mulla on sitten keskiviikkona 28.10. kahdet pääsykokeet aivan eri kaupungeissa =). Tänään postilaatikosta löytyi nimittäin kutsu myös lähihoitajan pääsykokeisiin. Pitää vissiin huomenna soittaa AMK:hon ja kysyä voinko siirtää sitä koetta päivällä..

I'm so so happy now

Arvatkaa toki minkä kirjeen sain postissa tänään. VALINTAKOEKUTSUN! Ykköshakutoiveeseeni, hymy nousi korviin asti kun kurkkasin postilaatikkoon ja siellä koreili kirje kyseisestä AMK:sta =). Hoitoalan soveltuvuuskokeeseen käy tieni siis ensi viikon keskiviikkona, 28.10. Kivaa. Ainut juttu mistä en tykännyt oli se, että koe ei ole torstaina (jolloin myös on valintakokeita) vaan keskiviikkona. Olisin ottanut silloin perjantain vapaaksi töistä. Ei sitten. Mutta AAAAAH pääsen valintakokeisiiiiiin! :)