Vauhti päällä

3 viikkoa siihen meni, nimittäin totutteluun tähän kouluelämään. Nyt on vihdoinkin sellainen tosi energinen olo, mikä on pelkästään positiivinen juttu, koska kaikkia kouluhommia on ihan HIRVEÄSTI. Viikonloppuna tuskin tulee olemaan mitään kovin aktiivista seuraelämää, koska aion tosiaankin tehdä kaikkia mahdollisia hommia aina kuviksen töistä ja asuinalue-analyyseista verkkotehtäviin ja "kuinka lapsi muutti elämää" -projektiin. Nyt menenkin sitten täyttämään jotain siivouslappua huomisille lapsen ravitsemus -tunneille, en ole tehnyt sitä vielä yhtään jäiiiks.

Käytäntöä

On se kumma, kuinka kuunnellessa ammattietiikan opettajan höpötyksiä kello 15:30 alkavat silmät jo melkein pakosti lurpsahtaa kiinni. Tekee mieli vain rupatella vieruskaverin kanssa ja tehdä kaikkea muuta kuin kuunnella opettajaa. Kun taas seuraavana päivänä kello näyttää jo 16:30 ja on viimeisen tunnin opetellut kääntämään luokkakavereita kylkiasentoon ja elvyttämään "potilaita" ,ei väsytäkään yhtään.

Käytännön jutut tuovat siis oman kivan piristyksensä pitkiin koulupäiviin. Hirveästi käytäntöä meillä ei vielä kyllä ole ollut. Tuo elvyttäminen ja kylkiasentoon laittaminen ovat olleet ainoita juttuja, joissa olemme päässeet "tositoimiin". Ohjaavan kasvatuksen tunneilla teimme myös pieniä näytelmiä eri kasvatustyyleistä. En tykkää yhtään tuollaisesta, jossa pitää itse esiintyä. Muiden esityksiä onkin sitten paljon hauskempi katsoa!

Liikunnasta on tullut yksi ihan favorittiaineistani. Leikitään aina kaikkea kiwaa, viimeksikin suunnistettiin ympäri koulua. Olen testannut oppimiani leikkejä pikkuveljelläni, joka ainakin tykkäilee niistä hurjasti. Kuviksesta en tykkää hirveästi ,enkä voi uskoa että se oli joskus lempiaineitani koulussa! Tavallaan se on kyllä kivaa, kun saa vaan laittaa kädet peliin eikä ajatella mitään kovin tähdellistä. Tähän mennessä työni vain ovat olleet ihan hirveitä, en tajua minne kaikki luovuuteni on kadonnut.....

Alkuviikosta sain järjestettyä itselleni työssäoppimispaikan tuosta lähipäiväkodista, jippii! Kävin siellä tänään esittäytymässä ja sain tietää pääseväni noin 3-vuotiaiden pariin, suloista. :) Ohjaajani vaikutti jotenkin aika tiukalta tädiltä! :S Sellaisen kuvan hänestä ainakin sain 5 minuutin tutustumisen perusteella... Mutta tuohon harjoitteluun on vielä kuukausi aikaa, joten vielä en jaksa stressata siitä vaan harjoittelen nyt kunnolla ensin koulussa teoria-asiat kuntoon ja voíla!

Jos olisin järkevä

...tekisin tänä viikonloppuna paljon kouluhommia. Inhoan itseäni sen takia, etten saa mitään aikaiseksi silloin kun on vielä paljon aikaa tehdä jotain. Ärsyttävää. Jos vain saisin nuo työt aloitettua, niin sitten jaksaisin varmaan tehdä niitä jopa hetken aikaa, mutta kun en saa edes aloitettua!!

Voisin alkaa puurtamaan jonkun seuraavista parissa:
*Verkkotehtävät 11 kpl
*Esitelmät ammattietiikan (hyi) ja lapsen perushoidon kursseille
*Tehtävä lapsen ravitsemuksesta
*Haastattelu jollekin vanhemmalle tms. aiheesta "Kuinka lapsi muutti elämäni"
*Kirjojen lukeminen ainakin niistä jutuista jotka ollaan jo käyty.

Hauskaa, kirjat maksaa omaisuuden. Onneksi on sentään kirjasto, josta olenkin jo lainaillut pari oppikirjaa. Ihanaa, kun ei tämä jakso olekaan ihan niin rankka mitä aluksi luulin. Nörtteilin lukiossa psykaa niin ahkerasti ettei minun tarvitse käydä kehityspsykologiaa ollenkaan, yksi kurssi on verkkokurssi ja lapsen ravitsemustakin on vain joka toinen perjantai. Leppoisaa.

kuva

Opiskelua eikä elämää

Tällä viikolla ei tosiaan hirveästi ole ollut elämää koulun ohella. Tietenkin koulussa tapaa ihmisiä ja oppii kaikkea, mikä on kyllä mulle ainakin elämää! :D Mutta siis koulun lisäksi ei ole ollut MITÄÄN. Iltaisin olen kotona aina joskus viiden aikaan, syön, menen koneelle, katson telkkaria jne. Olen niin väsynyt ettei houkuttele yhtään lähteä vaikka esim. lenkille tai tekemään jotain järkevää. Läksyjä ei onneksi hirveästi tule, mikä on niiiiiin hyvä juttu.

Mutta en valita. Koulussa on kivaa, aika menee tunneillakin nopeasti ja yhtäkkiä huomaakin että jahas, koulu loppuikin nyt! Tykkään oikeasti melkein kaikista aineista, varsinkin liikunta ja kuvaamataito tuottivat suuren yllätyksen. Vielä lukiossa pidin enemmän kuviksesta kuin liikasta, mutta nyt liikunta ainakin teki minuun suuremman vaikutuksen. "Liikuntatunnilla" leikittiin kaikkia hauskoja lasten leikkejä, mikä oli superkivaa.

Ensiapuakin olen päässyt oppimaan, ihan teoriaa kuitenkin vielä. Sillä kurssilla saadaan SPR:n EA1- ensiapukurssi suoritettua. Katsellaan siellä kaikkia dramaattisia videoita, ja olen nyt päättänyt etten aio ikinä joutua auto-onnettomuuteen. Ensi viikolla pääsen ilmeisesti elvyttämään, hui!

kuva

Tänään jaeltiin jo ensi jakson työssäoppimispaikkoja. Minä aion kuitenkin mennä omalle paikkakunnalleni harjoitteluun, joten saan kunnian itse hankkia harjoittelupaikkani. Jos vaikka ensi viikon alussa saisin aikaiseksi soittaa tuonne päiväkotiin...

Startti

Nyt olen ollut jo 2 päivää lähihoitajaopiskelija! Kokemukseni tuosta koulusta on tähän asti ollut pelkästään positiivinen. Ensimmäinen kerta elämässäni, kun olen tuollaisessa koulussa, jossa on noin paljon samanhenkisiä ihmisiä. Olen saanut uusia tuttavuuksia, ja meidän luokkakin vaikuttaa tosi kivalta! Ihanaa, kun opettajakin sanoi, että: "Täällä saa kaikki olla sellaisia kun on, eikä ketään syrjitä." Nyt tuntuu että olen löytänyt oman paikkani... Tuota alaa haluan opiskella. (Montakohan kertaa olen tuonkin täällä kertonut?!)

Olen myös tajunnut, että tuo puolikas välivuosi teki mulle aika hyvää... Nyt olen jotenkin paljon kiinnostuneempi muista ihmisistä, odotan innolla että pääsen oppimaan kaikkea jännää ja osaan katsella maailmaa uusin silmin. Olen tainnut ihan ihmisenäkin muuttua, sillä nyt on ollut ihan hirveän helppoa mennä juttelemaan muille ihmisille ja muutenkin tunnen olevani paljon "estottomampi" (kiitos, oi kiitos työharjoittelu 3kk <3).

Kaikki on kyllä ihan sekaisin vielä, en tajua mistään kurssivalintajutuista yhtään mitään (no onneksi ei vielä tarvitse tajutakaan), koulu on niin sokkeloinen etten uskalla liikkua siellä yksin (:D) ja muutenkin olen ihan tillin tallin. Ruoka koululla on muuten ihan älyttömän hyvää ja laadukasta verrattuna lukion ruokiin, varmasti menen joka päivä syömään! :D

Vielä en ole päässyt opiskelemaan mitään, mutta heti maanantaina alkaa vauhdikas lapsijakso. Käyn siis tuon koulun 2 vuodessa, ja siitä johtuen se opiskelutahti on kyllä aikamoisen nopea... tässäkin jaksossa mulla on 37 viikkotuntia. En silti kadu yhtään että päädyin tuohon 2 vuoteen, en halua mitään hissuttelutahtia edetä.

Tässä jaksossa pääsen siis perehtymään lapsiin ja opiskelenkin mm. seuraavia aineita: kehityspsykaa, lapsen päivittäistä perushoitoa ja lapsen ravitsemusta (kokkaamaan!). Myös ensiapua pääsen harjoittelemaan ja ilmeisesti myös käyttämään luovia kykyjäni liikunnassa ja kuviksessa. Wihii, pehmis odottaa tunteja innolla! Jo ensi jaksossa pääsen harjoittelemaan lasten pariin joko päiväkotiin tai jonnekin muualle samantyyliseen paikkaan. :)

Loma loppuu

Voiko joku väittää, että todella kivan lomailuputken jälkeen odottaa innolla kouluun pääsyä (silläkin ehdoin, että opiskelisit aivan unelmiesi alaa)? No minä en ainakaan. Joulukuussa olin aivan valmis suuntaamaan suin päin koulun penkille, mutta mistäpä minä nyt vetäisin esiin samanlaisen motivaation. Onhan se aika jännää päästä aivan uuteen kouluun, ja hieman tässä jo hermoilenkin että mitenkä siellä oikein se opiskelu alkaa sujumaan! Nyt vain tämä lomailu vetäisi enemmän puoleensa....

Olen kuitenkin yrittänyt harjoittaa positiivista ajattelutapaa, ja olen päättänyt, että tästä vuosikymmenestä tulee elämäni paras! Vaikeaa on keksiä yhtä hyvä aloitustapaa kolmannelle vuosikymmenelleni kuin uuden koulun aloittaminen. Ja mikä parasta, alakin kiinnostaa minua hurjasti. Pitää siis jäädä vain odottamaan, mitä vuosi 2010 tuo tullessaan. Voin jo sanoa, että ensi vuonna olen lähihoitaja! (Jos siis käyn tuon koulun loppuun...)

Sain muuten yhdeltä kaveriltani joululahjaksi riimut! Niillä pitää kuulemma ennustaa aina, kun on joku uusi jakso elämässä alkamassa. Pitääpä siis tänään illalla kaivaa riimut esiin ja ryhtyä ennustamaan tulevaa elämääni. :D Ja nyt kun kirjoitin tämän postauksen, innostuin jo hieman enemmän huomisesta klo 6:50 heräämisestä. ;)

Kuva