Löysihän se valintakoekirje vihdoin perille tänne lämpöiseen syliini. Harmi etten muista enää tarkkaa pistemäärää viime valintakokeista, mutta varmaan aikalailla samat oli silloin kuin nytkin. Toisaalta valintakokeet olivat sisällöltään erilaiset, joten hmm ei voi tavallaan verrata luotettavasti tuloksia. 1.hakutoiveeseen ei ollut mitään mahdollisuuksia päästä, puuttui joku 15p. ja olen jollain varasijalla 100 tms.
Yllättävää oli se, että toiseen hakutoiveeseen (joo, toisella paikkakunnalla mistä en olisi ottanut paikkaa vastaan vaikka olisinkin päässyt, ehkä lykännyt vain muutaman vuoden...:D) olenkin jo varasijalla 19. Tuohon kun olisi vielä saanut ne 5p lisää ensimmäisestä hakutoiveesta, tilanne olisi vaikuttanut jo vähän valoisammalta. :D Ehkä sitä jotain mahdollisuuksia jonnekin päin on joskus päästä opiskelemaan. Totuus on vain se, että kyllä täältä pois pitää muuttaa jos joskus sairaanhoitajaksi haluaa päästä. Ellei sitten harkitse aikuispuolta muutaman vuoden päästä.
Oletko harkinnut, että valmistuttuasi teet vähän aikaa töitä ja sitten haet uudestaa? Esim. siihen aikuispuoleen jos semmonen(kin) on AMK:ssa?
VastaaPoistaPaikkakunnan vaihto vois olla hyvä juttukin sun elämässä, vai pidätteleekö joku nykyisellä paikkakunnallasi?
Tuskin aikuispuoli hullumpi vaihtoehto sulle olisi muutamien vuosien päästä.
VastaaPoistaItselläni ikää jo lähes 25 vuotta ni aikuispuoli tuntuu ihan hyvältä vaihtoehdolta muutamien vuosien päästä.
Paikka johon olen kans hakenut nuorten puolelle niin on myös Suomen yksi suosituimmista. Lähtisin pois, jos perhe, lemmikit, kihlattu ja kaverit ei olisi täällä. Ei kaikki niin vaan voi lähteä. Tai voi, mutta itse en ole valmis luopumaan kaikesta tärkeästä.
Sitä paitsi muutaman vuoden työskennelleenä lähihoitajana saat sairaanhoitaja koulusta paljon enemmän irti, koska kaikki asiat ei ole enää uutta. Pystyy keskittymään uusiin asioihin paremmin ja kokemus tuo varmuutta. :)
Neea-Lumina: Jep, tuo olis nyt sitten vissiin tarkoituskin, eli ensin nyt töihin ja sitten taas jossain vaiheessa katsellaan hakujuttuja uudestaan. Eihän se työnteko ikinä hukkaan mene.
VastaaPoistaTällä paikkakunnalla mua pidättelee mm. kaikki, ehkä suurin syy poikaystävä. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että vaikka lähtisin opiskelemaan toiseen kaupunkiin todella mieleistä alaa, niin tuskin tulisin siitä hirveästi nauttimaan jos kaikki tärkeät ihmiset on muualla :/
Anonyymi: Kyllä vain, aikuispuoli ei vielä ole oikein ajankohtainen, mutta sitten tosiaan muutamien vuosien päästä hyvinkin:) Mietityttää vain että kuinka vanhoja ne nuorimmat opiskelijat siellä on.. hmm.
Ja sama mulla, ei noin vain voi lähteä muualle opiskelemaan koska täällä pidättelee niin moni asia. :/ Ja jep, työnteossa ei ole mun mielestä mitään vikaa, mielelläni teen tän alan hommia ensin lähihoitajana!:)
PEHMIS: Itse tein sen ratkaisun aikoinani: kaverit jäi kokonaan toiseen lääniin, otin hypyn n. 200km päähän vanhemmistani/kavereistäni.
VastaaPoistaEn oo katunut sitä päätöstä, teki hyvää saaha uusia tuulia - ainut, että en oo jaksanu metsästellä nyt kavereita hirveemmin; kun ongelmana on tämä juomattomuus :(( ...ehkä tämä tästä vielä ;o)
On kyllä varmasti virkistävää vaihtaa välillä maisemaa, ja jossain vaiheessa tulen sen tekemään, on täällä jo se reilu 20v. asustettu. Tällä hetkellä ei vaan millään sytytä se, että kaikki muu jäisi tänne, blaah.
VastaaPoistaKyllä mä uskon että sä tulet kavereita saamaan ajan kanssa, kaikkee ei tartte saada heti :))
Se on se valtava kynnys, ottaa askel kohti tuntematonta.
VastaaPoistaItse ehkä olen sen verta yllytyshullu, että uskallan ottoo askeleen tuntemattomaan - jota en kadu. Tein oikean ratkasun^^