Ohi, Förbi, Over

Selvisinpä sitten tämän syksyn pääsykokeista...tai valintakokeista, miten vaan.

Keskiviikkona olin lähihoitajakokeissa, joista en jaksa kovin paljon kirjoittaa. Verrattuna sairaanhoitajakokeisiin ne olivat kuitenkin jollain kummalla tavalla paljon syvällisemmät! Oli kirjallisia tehtäviä (mm. matikka- ja musteläiskätestejä, lauseentäydennystä jne.), psykologin JA opettajan haastattelut sekä ryhmätilanne. Ryhmätilannetta pelkäsin eniten, mutta meidän ryhmä olikin tosi mukava, kaikki saivat suunsa auki ja muutenkin oli kyllä positiivinen kokemus! Mitenkään ylivoimaisen vaikeata tuonne kouluun ei ole päästä, yo-pohjaisia hakijoita oli kuitenkin sen verran vähän. Opettajakin sanoi mulla olevan hyvät mahdollisuudet sinne päästä.

Kuva täältä.

Sitten sh-valintakokeisiin! Kaikille, jotka blogiani ovat vähänkään lukeneet, on varmasti tullut selväksi että sairaanhoitajaksi minä haluan, en lähihoitajaksi. Heti lh-kokeita seuraavana päivänä stressasinkin sitten sairaanhoitajakokeissa toisella puolella Suomea. Olen ilmeisesti vähän tyhmä, kun luulin etteivät valintakokeet missään nimessä ole samanlaiset kuin viime kesänä. Olin väärässä: jokaisen kysymyksen ja paperin olin tavannut vajaat 5kk sitten.

Aamupäivän kokeet perustuivat pitkälti persoonallisuuden selvittämiseen, sain mustata about 200 palluraa sen mukaan, kuinka ajattelin toimivani missäkin tilanteessa. Esimerkkikysymys 1: "Olette sopineet ystäväsi kanssa riidan. A: Annoit ystävällesi anteeksi B: Annat yleensä ystävällesi anteeksi" Vastasin A. Esimerkkikysymys 2: "Et voi rentoutua, jos työpöytäsi on sotkuinen" Vastasin että olen täysin samaa mieltä :D. Huomasin niitä testejä tehdessäni, että syyllistän aivan liikaa itseäni, kaikkiko on aina minun vikani?!

No joo, mutta persoonallisuustestien jälkeen oli vuorossa matemaattis-looginen osio, jonka suorittamiseen oli 30minuuttia aikaa. Yllätyksekseni ehdin tehdä kaikki tehtävät ihan rauhassa, vaikka kaikki tuskin oikein menivätkään. Viimeksi oli havaittavissa pientä paniikkia niitä tehdessäni... Seuraavaksi oli vuorossa luovuustestejä, piti keksiä mahdollisimman monta eri käyttötarkoitusta esimerkiksi tennismailalle tai cd-levylle. Tämäkin osio meni paremmin kuin viimeksi, keksin enemmän laadukkaampia käyttötarkoituksia. Viimeiseksi oli vuorossa kielitestit suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Ne olivat inhottavia, kun en oikein saanut pidettyä ajatuksiani kasassa, alkoi jo vähän väsyttää siinä vaiheessa... Niitä oli tunti aikaa tehdä, ja kun jäljellä oli vain 10 minuuttia, tajusin että minulla on vielä ruotsin tehtävät melkein kokonaan tekemättä! Väritin sitten paniikissa kaikki pallurat C:ksi :D. Onneksi ehdin sitten kuitenkin melkein kaikki nekin kohdat käydä läpi... Tuskinpa saan mitään järkyttävän hyviä pisteitä siitäkään osiosta, mutta ainakin merkkasin jokaiseen kohtaan jonkun vastauksen, toisin kuin viimeksi...

Kun lopulta pääsimme ulos, odottelimme reilun tunnin tietoja siitä, ketkä pääsisivät jatkoon iltapäivän psykologin haastatteluun. Vaikka viimeksikin pääsin jatkoon, niin tietenkin se jännitti jonkin verran kuinka nyt kävisi. Nimeni löytyi kuin löytyikin jatkoon päässeiden listalta, ja sain kirjoitettua nimeni jo kolmanneksi psykologin haastattelulistalle! En siis kovin kauaa ehtinyt jännittää haastattelua, ja koepäivänikin päättyi jo kahden aikoihin. Haastattelu meni hyvin, psykologi oli mukava ja juteltavaakin oli työharjoittelun ansiosta paljon enemmän kuin viimeksi. Mihinkään kovin vaikeisiin kysymyksiin en joutunut vastaamaan, toisin kuin edellisen päivän lh-kokeissa, joissa oli välillä kamalaa hiillostusta!

Vaikka kokeet tuntuivat tällä kertaa menevän paremmin kuin viimeksi, olen silti hyvin epävarma siitä pääsenkö opiskelemaan... Psykologin haastatteluissa kävi kahden koepäivän aikana n. 200 ihmistä, ja 70 pääsee sisään. En millään jaksa uskoa, että yksi niistä olisin minä. Huoh, haluan sinne kouluun. Jos en sh:ksi pääse, niin edes lh:ksi, haluan opiskella! :( Nyt ei millään jaksaisi odottaa tuloksia, jotka onneksi tulevat "jo" viimeistään 27.11.

Onko Cosmosta mihinkään?

Pian se selviää, onko Cosmon tekniikasta mihinkään. Ajattelin näin viimeisen täyden tehtäväviikon kunniaksi tehdä tiivistelmän siitä, mitä milläkin viikolla olen tehnyt pääsykokeitteni hyväksi.

Viikko

35

Tutustuminen turistina ykköshakutoivekaupunkiin

36

Työharjoittelun aloittaminen sairaalassa

37

Syvällinen pohtiminen, minne oikein haen yhteishaussa

38

Hakupapereiden täyttäminen

39

Viime kesän pääsykoepalautteen tutkiminen

40

Matikkaa ja loogisuustehtäviä

41&42

Kieliviikot, kavereitten kanssa oltiin tosi kultturelleja ja puhuttiin välillä enkkua+ruotsia=siansaksaa. Puhuin töissä englantia.

43

Kutsut pääsykokeisiin saapuivat! Tarkoitus olisi vielä kerrata esim. prosenttilaskuja, kuunnella vieraskielistä musiikkia, täyttää pääsykokeisiin etukäteen täytettävät laput...

44

PÄÄSYKOKEET! Nukkumista, rentoutumista jne. Sain ystävältäni cd:n jossa on tsemppaavaa ja rentouttavaa musaa, joten sitä aion myös kuunnella :).

+joka viikko harjoittelua sairaalassa.

Näillä mennään.

Pääsykoeaikataulu

Keskiviikkona 28.10.: Pääsykokeet lähihoitajaksi klo 8-17, n. 15km päässä kotoa, 100 metrin päässä työharjoittelupaikastani.

Torstaina 29.10.: Pääsykokeet sairaanhoitajaksi klo 8-18, n. 350km päässä kotoa.

Kuva täältä.

Pelottaa kyllä jaksamiseni puolesta, minä nimittäin tarvitsen ihan hirveästi unta jotta olisin pirteä kuin peipponen! Viimekin yönä nukuin reilu 11 tuntia ja nyt on niiiin pirteä olo että! Onneksi voin junassa nukkua keskiviikkoiltana ja toivoa, että lähihoitajakokeet eivät kestä viiteen asti, jolloin ehdin aikaisempaan junaan ja olen torstain koekaupungissa edes joskus ihmisten aikoihin...

Pelottaa myös, että tulen kipeäksi. Viime pääsykokeissa olin flunssassa (sain kyllä pari säälipistettä siitä hyvästä), mutta ei muuten ollut yhtään kivaa. Kunhan saan pääsykokeet alta pois niin sitten ei ole enää mitään väliä iskeekö se possunuha muhun vai ei! Sain muuten eilen tietää että sikainfluenssaepidemian iskiessä niitä potilaita tulee sitten myös meidän osastolle hoitoon. Että lucky me joo...

Ps. Hei te, jotka opiskelette jo sairaanhoitajaksi! Kertokaa toki jotain hyviä vinkkejä, joita voin kirjoittaa tuohon etukäteen täytettävään lappuseen kohtaan: "Miksi haet sairaanhoitajaksi?" Kaikkien perus haluan auttaa, tykkään työskennellä ihmisten parissa, hyvä työllistymistilanne blablablaa lisäksi olisi kiva saada siihen joku sykähdyttävä juttu, jolla hurmaan haastattelijani ;D.

Postilaatikko täyttyy kutsuista

Tietty tässä kävi näin: Mulla on sitten keskiviikkona 28.10. kahdet pääsykokeet aivan eri kaupungeissa =). Tänään postilaatikosta löytyi nimittäin kutsu myös lähihoitajan pääsykokeisiin. Pitää vissiin huomenna soittaa AMK:hon ja kysyä voinko siirtää sitä koetta päivällä..

I'm so so happy now

Arvatkaa toki minkä kirjeen sain postissa tänään. VALINTAKOEKUTSUN! Ykköshakutoiveeseeni, hymy nousi korviin asti kun kurkkasin postilaatikkoon ja siellä koreili kirje kyseisestä AMK:sta =). Hoitoalan soveltuvuuskokeeseen käy tieni siis ensi viikon keskiviikkona, 28.10. Kivaa. Ainut juttu mistä en tykännyt oli se, että koe ei ole torstaina (jolloin myös on valintakokeita) vaan keskiviikkona. Olisin ottanut silloin perjantain vapaaksi töistä. Ei sitten. Mutta AAAAAH pääsen valintakokeisiiiiiin! :)

Tänään oli outo päivä

Ai miksikö? Tässä selityksiä:

• Koko osasto oli täynnä seonneita mummoja ja pappoja. [Oikeasti. Koko ajan joku potilas teki jotain outoa, kuten kiskoi housujaan alas, repi niskatukeaan irti, kyseli olenko minä hänen tyttönsä ja pohti kylpypyyhkeen merkitystä sillä eihän kylvyllä voi pyyhkiä?! Ymmärrän kyllä, että sairaudet ja alkoholin käyttö tekevät tehtävänsä, mutta ihmettelen vain miksi meidän osastomme täyttyi yhtäkkiä tuollaisista potilaista...]
• Puhuin ENGLANTIA. [Siis tätä en olisi ikinä kuvitellut tekeväni. Olen aivan järjettömän huono englannissa, mutta minä osasin silti puhua hihihi! Ja ymmärsin kaiken mitä vastapuolikin sanoi! Ehkä en olekaan niin huono enkussa...]
• Minulta kysyttiin haluanko piikittää! [Minä:"Ai saanko mä piikittää??! Hoitaja:"No etkös sä oo sairaanhoitajaks ryhtymässä? Kyllä sä sitten saat, mä neuvon!" Lopulta kuitenkin totesin että haluan ensin katsoa kuinka hoitaja sen tekee, ja seuraavalla kerralla voin itse kokeilla. En tiedä odotanko tapahtumaa enemmän innolla vai kauhulla :D]
• Tunsin kuuluvani joukkoon. [Ihanaa, kun tuntui siltä että juuri tuo osasto on mun "kotini". Hihhh.]

Jos en ole vielä täällä muistanut kertoa, niin jatkan työharjoittelua sairaalassa ainakin marraskuun loppuun. Ja 2. asteen yhteishaussa hain myös lähihoitajaksi, sillä haluan opiskelemaan edes jotain!

Nyt ei jaksa

Aaargh tämä oli taas niitä päiviä etten olisi jaksanut raahata ahteriani töihin. En olisi jaksanut jutella kenellekään, ja mieluiten olisin vain kyhjöttänyt jossain nurkassa nukkumassa ja syömässä suklaata. Minulle oltiin tosi kivoja ja potilaat oli hauskoja jiiänee, mutta silti ei vaan ollut yhtään intoa kököttää sairaalan seinien sisäpuolella.

Olotilani on tietty ihan ymmärrettävää, sillä olin juuri kolmen päivän lomalla ja lomapäiväni vietin erittäin hauskalla tavalla, minkä jälkeen ei tietenkään ole hirveästi intoa suunnata töihin. Kaiken lisäksi aamulla, kun muu perhe sai jäädä nukkumaan syysloman ansiosta, niin minä kömmin kuudelta ylös tuulen ulvoessa ulkona. Hyrrrrr.

En tiedä onko seuraava juttu ihan yleinen käytäntö fysioterapeuttien keskuudessa, vai oliko eräällä osastomme fysioterapeuteista myös huono päivä (:D): Autoimme fysioterapeutin kanssa erään rouvan istumaan sängyn reunalle ja lopuksi takaisin sänkyyn makaamaan. Telkkarista sattui juuri silloin tulemaan jokin kakkuohjelma, jossa maisteltiin kakkupohjia tms!? Auttamamme rouva alkoi makaamaan päästyään nukkumaan saman tien, mutta me jäimme fysioterapeutin kanssa katselemaan kakkushowta telkkarista ja houkuttelimme myös sairaala-apulaisen kanssamme katselemaan telkkaria. Siinä vierähtikin muutama tovi mukavasti. Tuo oli varmaan päiväni hauskin hetki, kun sai laittaa aivot narikkaan ja tuijotella makoisia kakkuja mums mums.

Mitä uutta opin tänään

1. Pesemään tekohampaat
2. Ottamaan saturaation
3. Jos potilashuoneessa on läsnäolovalo päällä ja joku potilas painaa kutsunappia, hätäkellot alkaa soida
4. Kun unohdan pukukaapin avaimet kotiin, päivästä tulee ihanan erilainen
5. Kun osasto on täynnä potilaita, hoitajat on ärtyneempiä ja minulla on enemmän hommia :-))

Oli hauska päivä. Ei ollut tylsää. Potilaat ja työkaverit oli kivoja.

Kuva täältä.

Oon fiksufiksufiksu

Hehe ette usko mitä eilen tein Cosmon avulla tavoitteet todeksi -projektini hyväksi :D Pikkusiskoni teki eilen matematiikan tehtäviään, ja kun minulla ei muutakaan tekemistä ollut niin pyysin häntä opettamaan minulle allekkain laskut! Ne ovat nimittäin hieman päässeet unohtumaan ala-aste ajoilta. Viime pääsykokeissa ahdistuin suuresti matemaattis-loogisista tehtävistä, koska olen ihan surkea niissä. Ajattelin sitten, että allekkain laskujen avulla selviäisin niistä hieman helpommin ja nopeammin. Uskokaa tai älkää, kävin kyllä lukiossa pitkän matikan ja kirjoitin siitä jopa B:n! Silti tunnen olevani aivan surkea matikassa.

Kun allekkain laskut tuli opittua, päätin alkaa treenailemaan loogisia päättelytehtäviä netissä. Jotenkin päädyin Tieteen Kuvalehden sivuille tekemään älykkyystestiä. Tuskastuneena vastailin kysymyksiin ja luulin saavani maailmankaikkeuden huonoimman tuloksen. Testin loputtua ruudulle pamahti kuitenkin pistemäärä 126 ja tulos: Tuloksesi on parempi kuin 95%:lla väestöstä! Hahahaha kouluton elämä on tehnyt mulle hyvää! :----DDD Pitäisi varmaan alkaa harkita liittymistä Mensan jäseneksi!

Viime viikko oli melkoisen mielenkiintoinen töissä. Ajoin ensimmäistä kertaa elämässäni erään miehen parran, ja suoriuduin mielestäni ihan kohtuullisen hyvin :D. (Olen kuitenkin onnellinen, että tämä mies joutuu käyttämään niska-/kaulatukea, eikä hänen partaansa siis hirveästi näy tuen alta...) Parranajon lisäksi sain auttaa haavojen hoidossa ja se oli hirmuisen mielenkiintoista! Varsinkin kun hoitajat koko ajan selittivät mitä tekevät ja kuinka hoitojen on tarkoitus auttaa.