Hommia

Koulussa on istuttu nyt 3 päivää ja hommia on tullut ihan riittämiin jo nyt. Huhheijaa vaan. Tässä jaksossa opiskelen psyyk. fyys. ja sos. toimintakyvyn tukemista, kuntoutuksen tukemista, kotitaloutta ja huolenpitoa. Voin nyt rehellisesti sanoa, ettei kiinnosta läheskään siinä määrin mitä aiemmat jaksot. Meillä tulee olemaan aika paljon kaikkia vierailuja esim. vanhusten päiväkeskuksiin vetämään jotain toimintaa, ja erilailla vammaisten ihmisten liikuntakerhoihissa avustamishommia. Haluaisin tietää ensi jakson harjoittelupaikan. Siellä pitää laatia kuntoutussuunnitelma, yhh. Ja minä vielä joskus halusin fysioterapeutiksi!

Kouluuuun

Tänään oli viimeinen päivä harjoittelua palvelukodissa jajaja olihan se aika haikeaa lähteä sieltä. Hyvästelin jokaisen asukkaan yksitellen ja oli ihan kamalaa kun pari asukkia alkoi itkemään, buhuu. Lupasin mennä käymään siellä vielä joskus, saapi nähdä kuinka moni asukas sitten enää muistaakaan minua. :DD

Selvisin myös hengissä arviointikeskustelusta, hyi hyi hyi. Ei sitten vielä saatukaan mitään kokonaisnumeroa, koska ensi jakson joku osa liitetään tuohon arviointiin. Tässä vaiheessa neljä osa-aluetta on H2-tasoa ja kaksi T1... En ehkä ole mikään synnynnäinen hoitaja, mutta intohimo tuohon työhön ainakin on kova. :>

Huomenna sitten kouluun. Vuorossa kuntoutumisen tukemisen jakso. Lukujärjestys ei näytä hirveän kivalta, lyhin päivä 8-15. On se ihan kiva palata taas kouluun.

Näyttö ohi

Näyttö on nyt onnellisesti (?) ohi. En jaksanut tulla tänne mitään siitä vinkumaan kun olisin hermostunut vain enemmän. Eipä se loppuen lopuksi kovin paha juttu ollutkaan se koko näyttö. Plussaa tuli varmasti ainakin siitä että kävin ulkoiluttamassa toisen näyttöpotilaani, heittelin muutaman potilaan kanssa palloa, muistin laittaa oikeaan aikaan silmätipat toiselle näyttöpotilaalleni (yleensä kaikki aina unohtavat tipat ja ne laitetaan tavallisimmin pari tuntia myöhässä), reseptin ohjaamisen osasin täydellisesti yms. :) En kylläkään usko että saan kolmosta tuosta, mutta ihan hyvillä mielin tyydyn kakkoseenkin. Kuitenkin saan ykkösen haha. Mutta toisaalta, mitä väliä silläkään olisi vaikka tulisikin vain ykkönen? Mihin se tässä elämässäni vaikuttaa? Tänäänkin ajattelin, että ihan se ja sama mitä sieltä tulee, mulla on ollut tuolla huippukivaa ja nytkin on ihan naamalihakset kipeänä kun olen hymyillyt niin paljon. Noh, tuomio tulee ensi viikolla.

Päivät käy niin vähiin tuolla harjoittelussa! Juuri kun on jotain alkanut tajuamaan niin heti pitää lähteä. Plaah. Ennen tuota harjoittelua ajattelin, etten missään nimessä suuntaudu vanhustyöhön vaan se sairaanhoito ja huolenpito on ainut mihin haluan suuntautua. Nyt on kummallista sanoa näin, mutta ei se vanhustyökään ole mikään paha vaihtoehto! :D Ei ole enää kauankaan kun meidän pitää hakea koulutusohjelmiin, ja taidanpa jopa tehdä niin, että hakupapereihin menee 1. Sairaanhoito ja huolenpito 2. Vanhustyö 3. ??? Kuntoutuksen tukeminen???

Ha-ha-hakusanat

Aika mukava tuo bloggerin tilastot-välilehti. Tässäpä hieman "parhaimpia" hakusanoja joilla tänne blogiin on eksytty:

kouluahdistus
-Juu, olet oikeassa paikassa. (No ei oikeesti)
loogisia päättelytehtäviä
-Siinä taitaa olla päättelyä kerrakseen kun yrittää saada teksteistäni selvää!
loogisia päättelytehtäviä amk
-En oo amkissa (buhuu). Jos oisin niin lätkäisisin tähän sulle semmoset päättelytehtävät ettet ois moisia ennen nähnytkään!
looginen päättely tehtäviä yläaste
-Jaa sä kaipaatkin vähän helpompia tehtäviä...
allekkainlaskut
-Hei ei tää oo mikään matikkablogi!
hassu kuva potilas
-Hehheh, niitähän täältä löytyy :D
hyvät työkengät lähihoitajalle
-Yhet hyvät on ainakin punaiset crocksit, joita jo 3 asukasta 14:sta on kehunut hienoiksi :D Joten jos haluat potilaita miellyttää niin valitse punaiset crocksit ;)
lähihoitajan näyttösuunnitelman teko ohjeita
-Heiiii joku muukin on tuskastellut näyttösuunnitelman kanssa
onko kukaan tehnyt vanhustyön näyttösuunnitelma
-Kyllä varmasti joku tässä universumissa :)
lonkkavaivaisen portaiden nousu
-Voipi olla hankalaa

Yössä

Elämäni ensimmäinen yövuoro on nyt selätetty. Eikä edes väsyttänyt pahasti, mikä kyllä johtui varmasti siitä, että kaikki oli ihan uutta ja tekemistäkin oli ihan riittämiin joten en ehtinyt väsyä.

Tuli vähän siivottua, valmisteltua seuraavan päivän ruokaa, jaettua lääkkeitä, otettua pissanäyte (potilaalta), katseltua bb:tä....Puoli kolmen aikaan koettiin kauhun hetkiä, kun luultiin että joku on murtautumassa sisälle. Onneksi asialla olivatkin "vain" eksyneet ambulanssimiehet. Meinasi kyllä sydän pompata pois rinnasta kun joku alkaa pilkkopimeässä keskellä yötä hakata rystysillä ikkunaa. Hei haloo te kaikki ambulanssisedät, yöllä ei saa käyttäytyä tuollai!

Autokoulussa?

Tunne on vähän samanlainen kuin autokoulun viimeisillä ajotunneilla. Kohta sitä pitäisi lähteä ihan omatoimisesti yksin liikenteen sekaan ajelemaan. Ensimmäisillä ajotunneilla ajo-ope sanoi, että: "Näin alussa minä aina kerron kun sinun pitää vaihtaa vaihdetta, mutta pikku hiljaa sinä alat itse huomaamaan milloin sitä vaihdetta kannattaa vaihtaa ja se ajaminen alkaa muuttua omatoimisemmaksi ja itsevarmemmaksi."

Mulle on nyt käynyt noin tuolla harjottelussa. :D Harjoittelun aluksi aina vain seisoa törötin paikoillani ja odotin, että joku sanoo mulle mitä voin seuraavaksi tehdä. Nyt olen huomannut alkavani itse omatoimisesti aina tehdä kaikkea. Esim. tylsyyden iskiessä olen alkanut kattamaan pöytiä, tyhjentämään tiskikonetta jne, tai jos ohjaaja on sanonut että kohta mennään nostamaan Pertti ylös sängystä, olen saattanut ilman mitään lisäkäskytyksiä mennä jo laittamaan Pertille kenkiä jalkaan ja ihan vain juttelemaan kaikkea mukavaa. Joo, huimia nämä mun omatoimisuuden saavutukset. Mulle nää on hurjia saavutuksia koska en todellakaan ole mikään maailman omatoimisin opiskelija. :D Ohjaajanikin sanoi että omatoimisuuteni on lisääntynyt hurjasti tän harjoittelun myötä. Enää en vain jaksa seistä paikoillani ja odottaa lisäohjeistusta, koska osaan kuitenkin tehdä tuolla jo niin paljon juttuja niin en kestä itsekään jos vaan nynnyilen siellä. Haha.

Kuva

PS. Näyttösuunnitelma on valmis. Lähetin sen äsken opelle, saa nähdä tuleeko bumerangina takasin, haha.