Piikitetty

Odotetut ja pelätyt nahkaan tökkimiset on nyt onnellisesti ohi. Minulla ei ainakaan ole diabetesta tai raudan puutetta mikä ilahdutti kyllä suuresti. :D Olin kyllä innolla odottanut noita piikityksiä, mutta kun tosipaikka tuli eteen niin alkoi siinä vähän puntti tutista. Tuli myös todettua, että ihoni on jotenkin outo kun laastarit ei tartu kunnolla siihen. :D Ainakaan ne laastarit joita me käytettiin.

Ensin otettiin kaikilta paastoverensokeri ja hemoglobiini. Olin ollut melkein 15h syömättä ja juomatta ja kun odottelin piikkivuoroani, alkoi hieman huimata ja olo oli tosi heikko. Kun itse otin toiselta näytteet niin käsikin aivan tärisi, mutta ahh sitä riemua kun arvot oli mitattu ja sain alkaa järsiä omenaa ja juoda vettä! :D Itseäni pistettiin sormenpäähän päivän aikana kaksi kertaa, ja toiseen sormeen tuli mustelma, toiseen ei. Mutta ei mustelmat kuulemma vaarallisia ole.

Kun oli sormeen tökkimisistä selvitty, alkoikin tositoimet ihonalaisen eli subkutaanisen injektion (s.c.) kanssa. Ensin pisteltiin nukkeja ja sitten toisiamme. Olipa vähän karmivaa alkaa tökkiä elävää ihmistä, mutta hyvin se sitten lopulta sujuikin. :D Pistettiin toistemme olkapäähän suolaliuosta vai mitä nyt olikaan, ja oli aika mielenkiintoisen tuntuista... Tarkoitus oli piikittää toisiamme myös lihakseen (vaikkei lähihoitajat saa valmistuttuaankaan pistää lihakseen muuta kuin erillisellä luvalla), mutta ei sitten ehdittykään muuta kuin nukkeja tökkiä.

Kuva

Nyt kun on ekat piikitykset ohi, olisin voinut jäädä sinne vaikka vähän jatkamaan ja tökkiä muita vähän enemmänkin. Kun sitten muistaa nuo kaikki jutut ensi syksynä top-jaksollakin niin hyvin menee. Sain muuten kuulla näyttäväni aivan lääkäriltä, pitäisköhän harkita sittenkin hakemista lääkikseen??!