Viisauksia

Nyt kerron hieman viisauksia.

1. Istuminen on rankkaa. Kun ensin on 2 kuukautta telminyt lasten kanssa päivät pitkät ja sen jälkeen laitetaan istumaan paikoilleen 8 tunniksi, niin takamus huutaa hallelujaa ja jalat voisi koulupäivän jälkeen lähteä juoksemaan maratoonin.

2. Ajattelu on rankkaa. Kun uutta infoa tulee koko ajan ja jatkuvasti pitäisi olla korvat höröllä, niin uni kyllä illalla maistuu. (Tuo koko ajan tunnilla kuunteleminen on muuten mahdottomuus. Vaikka olisi kuinka kiinnostava asia niin ei siihen jaksa kahdeksaa tuntia keskittyä.)

Sitten opettajan suusta kuultuja viisauksia...

1. Kun joku tilanne pelottaa (esim. työssäoppimisjaksolla), niin pitää vain mennä katsomaan ja opettelemaan tilanne. Sitten kun joku tilanne pelottaa tositosi paljon, pitää siihenkin vain uskaltautua menemään ja opettelemaan. Sitten ei pelotakaan enää mikään ja selviää kaikesta.

2. Usein ajatellaan, että opiskelijat oppii niiltä "oikeilta" työntekijöiltä eikä päinvastoin. Mutta voi se olla toisinkin päin. Tästä olemme kuulleet jo monta esimerkkiä, mutta tässä yksi: Saimme kuulla tarinan, jossa opiskelija meni top-jaksolle vanhusten pariin, ja erään vanhuksen piti muka olla todella huono syömään. Lopulta kyse olikin vain siitä, etteivät hoitajat olleet ehtineet syöttää vanhusta tarpeeksi kauan (vanhus söi melko hitaasti). Mutta kun opiskelija joka päivä syötti tätä potilasta n. 45 min. ajan, vanhus virkistyi huomattavasti, hänen yleisvointinsa parani jne. Hoitajat olivat aivan ihmeissään että kuinka se Martta nyt tuolla lailla on piristynyt. Eihän kiireelle aina mitään voi, mutta tuollainen on kyllä oikeasti aika kamalaa jos vanhukset kuihtuvat kiireen takia. :(