Aaargh tämä oli taas niitä päiviä etten olisi jaksanut raahata ahteriani töihin. En olisi jaksanut jutella kenellekään, ja mieluiten olisin vain kyhjöttänyt jossain nurkassa nukkumassa ja syömässä suklaata. Minulle oltiin tosi kivoja ja potilaat oli hauskoja jiiänee, mutta silti ei vaan ollut yhtään intoa kököttää sairaalan seinien sisäpuolella.
Olotilani on tietty ihan ymmärrettävää, sillä olin juuri kolmen päivän lomalla ja lomapäiväni vietin erittäin hauskalla tavalla, minkä jälkeen ei tietenkään ole hirveästi intoa suunnata töihin. Kaiken lisäksi aamulla, kun muu perhe sai jäädä nukkumaan syysloman ansiosta, niin minä kömmin kuudelta ylös tuulen ulvoessa ulkona. Hyrrrrr.
En tiedä onko seuraava juttu ihan yleinen käytäntö fysioterapeuttien keskuudessa, vai oliko eräällä osastomme fysioterapeuteista myös huono päivä (:D): Autoimme fysioterapeutin kanssa erään rouvan istumaan sängyn reunalle ja lopuksi takaisin sänkyyn makaamaan. Telkkarista sattui juuri silloin tulemaan jokin kakkuohjelma, jossa maisteltiin kakkupohjia tms!? Auttamamme rouva alkoi makaamaan päästyään nukkumaan saman tien, mutta me jäimme fysioterapeutin kanssa katselemaan kakkushowta telkkarista ja houkuttelimme myös sairaala-apulaisen kanssamme katselemaan telkkaria. Siinä vierähtikin muutama tovi mukavasti. Tuo oli varmaan päiväni hauskin hetki, kun sai laittaa aivot narikkaan ja tuijotella makoisia kakkuja mums mums.
:) Kiva lukea tätä sun matkaa hoitoalan opintojen pariin. Itse oon jo opiskelemassa sh:ksi, ja suosittelen kyllä, sopisit kirjotusten mukaan hyvin joukkoon! :)
VastaaPoistaIloista viikkoa!