keskiviikko 13. lokakuuta 2010

Kun olen...

OHJAAJA (siis esim. jollekin opiskelijalle)

Annan palautetta säännöllisesti, erityisesti aina silloin kun opiskelija on hyvä jossain (hyvä palaute nostaa motivaatiota kun tietää että osaa edes jotain...), mutta tietysti myös silloin kun jossain on parannettavaa. Vaikka opiskelija ei välttämättä olisikaan kovin kiinnostunut palautteen saamisesta, se tulee auttamaan häntä hurjasti. Annan opiskelijan harjoitella mahdollisimman paljon erilaisia juttuja, enkä aina tee itse koska luultavasti opiskelija tarvitsee minua enemmän harjoitusta. Pitää myös keskustella paljon opiskelijan tuntemuksista harjoittelua kohtaan!

VANHUS
Muistan olla kiltti nuorille hoitajaopiskelijoille ja sanoa heille kuinka mukavia he ovat ja kerron myös kaikkia muita kohteliaisuuksia. :)) En halua olla mikään valittaja-mummo, vaan sellainen herttainen jota kaikki aina haluavat tulla hoitamaan.

Oli pakko tehdä tämmöinen, jotta muistan sitten vanhempana ja viisaampana kuinka kannattaa toimia. ;D
Tuosta ohjaaja-jutusta vielä... Jos vertaan päiväkoti-ohjaajaani ja palvelukoti-ohjaajaani, niin päiväkoti-ohjaaja oli parempi, vaikkei meillä varsinaisesti synkannut enkä tuntenut oloani mitenkään kotoisaksi hänen seurassaan. MUTTA: Hän antoi kunnolla palautetta ja hän antoi tehdä minun kaikkea itse! Esim. pitää satuhetkiä ja auttaa lasta askartelujutuissa. Palvelukoti-ohjaaja oli minua vain 6v. vanhempi joten hän ymmärsi meidän nuorten maailmaa (puhuttiin mm. eräästä komeasta talonmiehestä..heh), kun ei ollut todellakaan montaa vuotta siitä kun hän oli valmistunut lähihoitajaksi. MUTTA: Ärsytti se kun palautetta ei oikein saanut, niin hyvää kuin huonoakaan vaan vasta arviointikeskustelussa tuli oikeastaan melkein kaikki esiin. Joo tiedän, olisi ehkä kannattanut enemmän itse pyytää sitä palautetta ja ehkäpä myös antaa sitä hänelle, mutta joo enpä antanut ja sitä tässä nyt voivottelenkin. Damn. Hän ei myöskään kertaakaan antanut minun pistää esim. peräruisketta vaan jotenkin se aina meni niin että hän laittoi sen! Peräruiskeet laitoin aina muiden hoitajien kanssa työskennellessäni. Juu...ei muuta :D

2 kommenttia:

  1. Palautteen saaminen on muuten hyödyllistä, ennen siis sitä arviointikeskustelua. Lh-koulun harkoissa en sitä muistaakseni juurikaan saanut, ei sillä että olisin itsekään kysellyt sen perään :D Ja nyt hieroja-koulussa meiän ope on pohojanmaalta kotosin eikä siellä juuri kehuta ääneen, hiljasuus on kehu tai sanat "ei moitittavaa" tms. Oli ope ihmetellyt edellisen ryhmän palautetta, ettei opiskelijat saa palautetta. Saahan ne, eivät vaan semmosta, minkä palautteeks välttis ymmärtäis :D

    Kyllähän sitä palautetta kaipais, mutta toisaalta oon liian herkkänahkanen ja otan kritiikistä itteeni hyvin herkästi. Joten mun tapauksessa ehkä parempi tuo hiljanen hyväksyntä :P

    VastaaPoista
  2. Hee, ilmeisesti palautteen antamisessa on siis ihan paikkakuntakohtaisia eroja :D

    Mulla oli vielä päiväkotiharkassa tuo sama, että en oikeastaan edes halunnut palautetta kun otin kanssa siitä vähän liian helposti itteeni. Nyt edellisessä harjoittelussa tajusin että kyllä haluaisin ihan oikeasti oppia ne asiat kunnolla ja olisi kiva tietää mitkä niitä mun parhaita/kehitettäviä puolia on :D

    VastaaPoista